Kiinteistöjen jätehuolto

Suomessa on noin miljoona asukasta, jotka asuvat vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella. Yhden henkilön jätevesien orgaaninen aine ja fosfori kuormittavat ympäristöä 6-8 kertaisesti verrattuna viemäriverkostoon liittyneen henkilön aiheuttama; jätevesikuormitukseen. Valtaosa pysyvän haja-asutuksen jätevesijärjestelmistä vaatii siis tehostamista laitteiden toimimattomuuden tai riittämättömän tehon vuoksi. Perinteinen saostuskaivo yksinomaisena käsittelynä ei ole puhdistusteholtaan enää riittävä uuden asetuksen mukaan, mutta vanhoja, kunnossa olevia saostuskaivoja voidaan kuitenkin käyttää hyväksi jäteveden esikäsittelyssä. Huonokuntoiset saostuskaivot voidaan korvata myös uusilla saostuskaivoilla, jotka on valmiiksi integroitu pienpuhdistamoon.

Nykyisin saostuskaivosta lähtevä jätevesi johdetaan yleisesti avo-ojaan tai imeytyskaivoon ilman jälkikäsittelyä. Normaalivarusteiselle ympärivuotisesti asutulle talolle tarvitaan kunnollinen, oikein suunniteltu ja rakennettu pienpuhdistamo, jolla täyttyvät uuden asetukset vaatimukset jäteveden käsittelystä varmasti.

Jätevesijärjestelmien uusintaan tai rakentamiseen tarvitaan selvitys. Kiinteistönhaltija tai suunnittelija tekee selvityksen jätevesijärjestelmästä, jonka pohjalta aloitetaan suunnittelemaan uuden jätevesijärjestelmän rakentaminen tai vanhan parantaminen ympäristönsuojelumääräyksien ja asetuksen (542/2003) mukaisesti.

Jätevesijärjestelmien toteuttamiseen tarvittava suunnitelma

Lisäksi näillä sivustoilla avustetaan tarvittavien selvitysten ja suunnitelmien teossa.